Kosketuksen nälkä: Pandemian sivuvaikutus
Ihmisellä on synnynnäinen tarve sosiaalisiin vuorovaikutuksiin, mukaan lukien fyysinen kosketus. Kosketus on elintärkeää hyvinvoinnille. Kun Covid-19-pandemia vaatii sosiaalista etäisyyttä, monet meistä jäävät kosketusvajeeseen. Mitkä ovat seuraukset, ja voiko tätä vajetta jotenkin korvata?
Halauksista kädenpuristuksiin – olemme tottuneet kohtaamaan muita tavalla, joka tyydyttää kosketuksen tarvetta usein tiedostamattamme. Nyt joudumme muuttamaan tottumuksiamme hillitäksemme koronaviruksen leviämistä. Kuitenkin henkilökohtainen kontakti on perustavanlaatuinen inhimillinen tarve, ja ilman sitä kohtaamamme eristäytyminen vain pahenee.
Tiede auttaa meitä ymmärtämään, miksi sosiaalinen tuki ja inhimillinen kontakti ovat elintärkeitä sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle erityisesti stressin ja epävarmuuden aikana.
Tieteelliset tutkimukset osoittavat myös, että fyysisellä kosketuksella on korvaamaton rooli lapsuudessa – kosketus on muun muassa yhdistetty seuraaviin tekijöihin:
- parempi suoriutuminen kognitiivisissa ja fyysisissä testeissä
- vahvempi immuunijärjestelmä
- vähemmän aggressiivisuutta
Vaikka ihmisen tarve fyysiselle kosketukselle on tärkeää tiedostaa, yhtä tärkeää on muistaa, että jonkun koskettaminen tarkoittaa hänen henkilökohtaisen tilansa rikkomista (mitä ei pitäisi koskaan tehdä ilman lupaa). Eri kulttuureissa fyysiseen kosketukseen suhtaudutaan eri tavoin. Esimerkiksi suomalaiset tunnetaan siitä, että he pitävät etäisyyttä, kun taas argentiinalaiset ovat luontevampia lähekkäin.
Jotkut eivät kuitenkaan pidä lainkaan kosketuksesta. Hapefobia on ahdistuneisuushäiriö, jossa koskettaminen tuntuu epämiellyttävältä ja sitä vältellään.
Kosketuksen hyödyt
Nuoret aikuiset ovat vähemmän riippuvaisia kosketuksesta verrattuna lapsiin, mutta iäkkäämmät aikuiset — jotka usein viettävät enemmän aikaa yksin — ovat erityisen haavoittuvaisia sekä tiedostavat tarpeensa paremmin ja kaipaavat enemmän ihokontaktia kuin nuoremmat. Useat tutkimukset ovat osoittaneet sosiaalisen tuen positiiviset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalinen tuki määritellään merkittävinä ihmissuhteina, jotka tarjoavat myötätuntoa, huolenpitoa ja turvaa sekä rakentavat resilienssiä ja positiivista minäkuvaa.
Yhteys muihin – erityisesti fyysinen kosketus – voi jopa suojata stressin haitallisilta vaikutuksilta. Vahva sosiaalinen tuki ja intiimi fyysinen läheisyys, kuten halaaminen, voivat myös ehkäistä sairastumista, koska ne vahvistavat immuunipuolustusta. Fyysinen kontakti rakkaan ja luotetun henkilön kanssa aktivoi parasympaattisen hermoston, joka reagoi rauhoittaen ja rentouttaen kehoa. Kosketus laskee sydämen sykettä, alentaa verenpainetta, vähentää kortisolia (eli stressihormonia) ja vapauttaa oksitosiinia — rakkaus- ja kiintymyshormonia.
Pelkästään kivuliaan ihmisen kädestä kiinni pitäminen voi auttaa häntä selviytymään hankalasta hetkestä. Ja tämä hyödyttää myös antajaa, sillä kosketus on vastavuoroista.
Jopa hellävarainen kosketus tuntemattomalta on todettu vähentävän ulkopuolisuuden tunnetta. Tämä on erityisen tärkeää herkkien ryhmien, kuten vanhusten ja sosiaalisesti kömpelöiden kohdalla. Miehet ovat tyypillisesti paljon kosketusnälkäisempiä kuin naiset — osittain haitallisten maskuliini-ihanteiden vuoksi, jotka vähättelevät platonista kosketusta.
Fyysinen hellyys itseä kohtaan on parempi kuin ei mitään. Lohtuilemme itseämme jatkuvasti – hieromme otsaamme, vääntelemme käsiämme, harjaamme hiuksiamme, silitämme niskaamme. Myös seksuaalinen kosketus – masturbaatio – voi tuoda lohtua ja vähentää stressiä, aivan kuten se tyydyttää halua.
Kosketusnälän kanssa selviäminen
Vuosi sitten olisimme voineet suositella platonisen kosketuksen etsimistä esimerkiksi hieronnasta, jalkahoidosta, kampaajalla käymisestä, tanssitunneista tai kuntosalilla valmentajan kanssa treenaamisesta. Tällä hetkellä tällaiset hetket ovat ylellisyyttä, johon emme voi turvallisesti osallistua.
Koronapandemian muovaamassa uudessa todellisuudessa monet riskiryhmään kuuluvat (kuten vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyneet) joutuvat kokemaan pitkittynyttä kosketusvajetta. Karanteenissa tai eristyksissä erityisesti yksin asuvat kärsivät eniten, sillä kontakti lasten, lastenlasten, ystävien ja muiden sukulaisten kanssa estyy.
Vaikka etäyhteys helpottaa yksinäisyyttä merkittävästi, on selvää, etteivät puhelut, chatit tai mitkään digitaaliset välineet voi korvata inhimillistä kosketusta. Ihon kosketus on ainutlaatuinen ja korvaamaton kokemus. Iho on monimutkainen elin, jonka aistimaailmaa ei usein edes tiedosteta.
Juuri tästä syystä monet epäilevät, ettei seksirobotti koskaan voi korvata oikeaa ihmistä – edes kehittynein laite ei kykene jäljittelemään toisen ihmisen ihon, lämmön ja tuoksun tuottamia tuntemuksia. Tästä huolimatta seksilelujen kysyntä – myös ihmismäisten nukkejen – on kasvanut pandemian aikana.
Mutta miten voi lohduttaa itseään, kun ketään ei ole lähellä? Tässä muutama vinkki:
- Muistele mukavia tilanteita, joihin on liittynyt fyysinen kosketus. Ihmiskeho pystyy yllättävän hyvin emuloimaan kuvitteellisten kokemusten todellisia hyötyjä.
- Ota pitkä kylpy tai suihku ja tunne veden virtaus kehollasi.
- Halaa lapsuuden pehmolelua tai käperry peiton sisään – painopeitosta monet löytävät apua ahdistukseen ja levottomuuteen.
- Jos sinulla on lemmikki, vietä aikaa sen kanssa; esimerkiksi kissan silittäminen on hyväksi sekä eläimelle että ihmiselle.
- Tutki, mitä pehmeää tai mielenkiintoisen tuntuista kotiin löytyy: kenties sinulla on erityisen pehmeä paita tai kirjan kansi, jonka yli on mukava liu’uttaa sormia.
- Ole erityisen hellä kehollesi – hemmottele itseäsi koti-spa-päivällä, laita sievät kynnet tai hiero itseäsi; tee rentouttavia ja virkistäviä harjoituksia tai, jos siltä tuntuu, masturboi.
Jotkut kokevat ASMR-ilmiön (autonominen aistielämysvaste), kun kuuntelevat tiettyjä ääniä, kuten kuiskauksia tai hiusten harjaamista.
Nämä ainutlaatuiset äänet stimuloivat aivojen kosketukseen ja yhteyteen liittyviä alueita. ASMR:ää kokevat ihmiset tuntuvat rentoutuvan sekä mieleltään että keholtansa. ASMR on hyödyllinen apu stressinhallintaan ja unettomuuteen. Näitä ääniä löytyy YouTubesta, Spotifysta ja muilta mediasivustoilta.
Voit kokeilla myös päiväkirjan pitämistä tai vapaata kirjoittamista. Kirjaa ajatuksesi ja tunteesi ylös – se auttaa jäsentämään ja käsittelemään niitä. Myös mindfulness-harjoitukset kuten meditaatio ja hengitysharjoitukset voivat olla terapeuttisia.
Joillekin – etenkin meille, jotka olemme tottuneet näyttämään vahvaa, itsevarmaa puolta – kaikenlainen itse lohduttaminen voi tuntua nololta. Auta itseäsi suhtautumaan siihen parantavana ja hoivaa antavana tapana. Siinä ei ole mitään hävettävää.
Voit seurata kuukautisiasi WomanLogilla. Lataa WomanLog nyt:
